FM Reino Haimi

Helsingin yliopisto

reino.haimi(at)helsinki.fi

1700-luvun tutkimuksen osalta olen kiinnostunut aate-, kulttuuri-, tunne- ja käsitehistoriallisista aiheista. Näitä ovat muun muassa rationaalisen ja irrationaalisen välinen suhde, valistusfilosofia toiminnan muotona, antiikin aatteellinen ja tyylillinen perintö, kirjallisten lajien retorinen moninaisuus ja pragmaattisuus, poliittisen ajattelun metafyysinen tausta, sensuuri ja klandestiinikirjallisuus, tunteelliset yhteisöt sekä tunteiden merkitys produktiossa ja reseptiossa. Koska olen suuntautunut myös Voltaire-tutkimukseen, olen kiinnostunut Voltairen teosten tunteellisesta ”läsnäolosta” lukemisen ja luetun vastaanottamisen jatkuvuudessa kulttuurisena käytäntönä. Verkostot sekä niiden rooli merkitysten vastaanottamisessa ja de-/rekonstruoimisessa, erityisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksen näkökulmasta, ovat myös kiinnostukseni kohteena.

Maisterintutkielmassani « Criez et qu’on crie ! » La Relation de la mort du chevalier de La Barre de Voltaire en tant que représentant du genre du témoignage et du dialogisme sensible avec l’autre (Helsingin yliopisto, 2025) tutkin Voltairen La Barren tapausta (1766) käsittelevää pamflettia todistajakertomuksen näkökulmasta. Kyseisen tekstin avulla pyrin kuvaamaan itseyden ja toiseuden välistä dialogia, jossa todistajakertomuksiin liitetty totuudellisuuden käsitys on avainasemassa. Totuuden ajatus heijastaa ennen kaikkea sitä, mikä voi määritellä todistajakertomuksen paikkansapitävyyden ja vuorostaan myös heikentää sen uskottavuutta. Tulkitsen Voltairen tekstin todellisten tapahtumien rekonstruktiona ja ”monumenttina”, joka pyrkii eri totuuskäsitysten välisen vuoropuhelun kautta jättämään lukijoilleen ja jälkipolville esimerkillisen kuvan uskonnollisen fanatismin aikaansaamasta epäoikeudenmukaisuudesta ja epäinhimillisyydestä. Tutkielmassa annetaan erityistä huomiota myös ns. tunteen diskursiiviselle ”skematisoinnille”, ts. sille, miten tietyn tilanteen diskursiivisuus voi vaikuttaa tunteen herättämiseen lukijassa viittaamatta suoraan tunnesanoihin tai tunteita kuvaaviin ilmaisuihin.  Tutkielma tarkastelee myös 1700-luvun sensibiliteettikäsityksiä. Näin esimerkiksi La Barren tapauksen yhteydessä tuomittujen ruumiillisen kidutuksen ja kärsimyksen esittämisen kautta pohditaan ruumiillisuuden läsnäoloa lukemiskokemuksessa ja sen merkitystä myötätuntoisten tunteiden herättämisessä.